Tapahtumat

TULEVAT TAPAHTUMAT SYKSYLLÄ 2019

Tiistaina 26.11.2019 klo 16.00, Itä-Suomen yliopisto, Carelia-rakennuksen sali C2. Professori Serafim Seppälä ja dosentti Jari Ehrnrooth: Voiko ihminen olla vapaa? Moderaattorina toimii professori Ilkka Huhta.

Voiko ihminen olla vapaa?
Mikä meitä rajoittaa: valtio, vanhemmat, kirkko, ystävät, Jumala?

Kansa vapaaksi sääntö-Suomen pykäläviidakosta. Taksiliikenne vapaaksi kilpailulle. Kansalainen vapaaksi valtion tuella. Vapaaksi tuppukylän ahdasmielisyydestä urbaaniin riippumattomuuteen. Vapaaksi kaupungin ruuhkista mökkimaiseman rauhaan. Vapaaksi kirkon vallasta yksilölliseen uskoon. Vapaaksi paikan rajoituksista virtuaalimaailmaan.

Sekalaiset vaatimukset vapaudesta ovat äänekkäitä ja niitä on paljon. Mutta mitä vapaus täsmälleen ottaen merkitsee ja miten vapaaksi tullaan? Voiko vapaalle ihmiselle esittää vaatimuksia tai velvollisuuksia? Kuka niitä saisi esittää? Isä, äiti, valtio, ystävät, kirkko, Jumala vai yksikään mainituista? Ovatko velvollisuudet ristiriidassa vapauden kanssa? Vai voiko vaatimuksia täyttämällä vapaus jopa kasvaa? Entä miten tavat ymmärtää vapaus vaikuttavat yhteiskuntaan laajemminkin, esimerkiksi kansalaisjärjestöjen, uskontojen tai politiikan kautta?

Veritas Forum-tilaisuudessa Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa näistä aiheista keskustelevat kirjailija ja kolmen yliopiston dosentti Jari Ehrnrooth sekä professori Serafim Seppälä. Ehrnrooth on aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija ja on juuri julkaissut kirjan Kymmenen vaatimusta vapaalle ihmiselle (Otava). Seppälä on vapaaehtoisesti sitoutunut ortodoksikirkon munkin elämään ja puolestaan kirjoittanut teoksen Vapaus (Kirjapaja), joka voitti vuonna 2007 Vuoden kristillinen kirja -palkinnon.

Keskustelua moderoi professori Ilkka Huhta. Tapahtumaan on ilmainen sisäänpääsy. Loppuun on varattu aikaa yleisökysymyksille ja tilaisuuden jälkeen tarjotaan kahvit. Tilaisuuden järjestävät Karjalan teologinen seura, Joensuun OPKO ja Joensuun Evankeliset Opiskelijat.

Tapahtuma-aika ja -paikka: keskiviikkona 26.11. klo 16-18, Carelian auditorio C2, Itä-Suomen yliopisto Joensuussa

Ohessa linkki tilaisuuden facebook-tapahtumaan: https://www.facebook.com/events/527759928005500/


Veritas Forum Finland on verkosto, joka järjestää akateemisia tilaisuuksia suurista elämänkysymyksistä yliopistokampuksilla ja oppilaitoksissa ympäri Suomen. Toimimme suomen, ruotsin ja englannin kielellä. 

Kansainvälisesti Veritas Forumit ovat saaneet alkunsa Harvardin yliopistossa, ja ensimmäinen Veritas Forum pidettiin siellä vuonna 1992. Harvardista ne ovat levinneet yli 200 yliopistoon Pohjois-Amerikassa, Euroopassa ja Aasiassa. Suomessa Veritas Forumeita koordinoi luterilainen opiskelijajärjestö OPKO.

Tänä syksynä muissa Veritas Forumeissa keskustelevat journalistiikan työelämäprofessori Olli Seuri ja teologian yliopistonlehtori Olli-Pekka Vainio ”totuudenjälkeisen” ajan kiistoista politiikassa ja uskonnossa (Tampere 7.11.), teologi Lari Launonen filosofi Ilmari Hirvonen jumalauskon järkevyydestä, filosofian yliopistonlehtori Markus Lammenranta ja fysiikan dosentti Vesa Palonen ihmeisiin uskomisen perusteista tai perusteettomuudesta (Helsinki 20.11.), sekä TM Stefan Gustavsson ja teologian dosentti Matti Myllykoski Jeesuksen ylösnousemuksesta (13.11.).

Veritas Forumeissa on ollut puhumassa vuosien saatossa esimerkiksi Jari Jolkkonen, Esko Valtaoja, Kari Enqvist, Janne Saarikivi, Eija-Riitta Korhola, Elisa Aaltola, Jari Hurme, Frank Martela, Mari Walls, Markku Ojanen, Markku Kulmala ja Ilkka Niiniluoto.

Lisätietoja: www.veritasforum.fi

 

MENNEET TAPAHTUMAT SYKSYLLÄ 2019

Ihmisen kohtaamisen teologiaa -seminaari 25.-28.10.

Läntisen teologian opiskelijoiden ainejärjestö Fides Ostiensis järjestää 25.–28.10.
Ihmisen kohtaamisen teologiaa -seminaarin. Järjestyksessä jo kymmenes seminaari
kulkee tällä kertaa nimellä ”Ihmiseksi oppimassa – Kuka kasvattaa ja ketä?” ja se
sisältää sekä kasvatusaiheisia luentoja että työpajoja.

KTS on tänä vuonna mukana sponsoroimassa seminaaria, joten seuran jäsenet ovat tervetulleita osallistumaan seminaarin luennoille, jotka järjestetään Joensuussa Itä-Suomen yliopiston Agora-rakennuksen salissa AT100 perjantaina 25.10. ja maanantaina 28.10. Tapahtuma on ilmainen eikä vaadi ilmoittautumista.

Ohjelma:

PERJANTAI 25.10. – Itä-Suomen yliopisto, teologian osasto, sali AT100

klo 10-10.30 Professori, FT Martin Ubani ”Ihmisoikeudet ja katsomusopetus 2020-luvulla”
klo 10.30-11.30 Vanhempi konstaapeli Jussi Salomaa ”Rikoslaki ja lapsiin kohdistuvat rikokset”
klo 12.30-14 Johtava nuorisotyönohjaaja Noora Kähkönen ”Koululaiset kirkossa – lasten uskontokasvatus ja hyvinvointi”
klo 14.15-15 Apulaisprofessori, TT Pekka Metso ”Ortodoksiksi kasvattaminen: uskonnollinen vähemmistö ja uskontokasvatus”

MAANANTAI 28.10.Itä-Suomen yliopisto, teologian osasto, sali AT100

klo 10-11.15 Lapsiasiavaltuutettu, VTT Elina Pekkarinen ”Lapsi on ihminen – ei ihmiseksi kasvamassa”
klo 13-15 TK Janne Villa ”Hengellisyys lapsen pahoin- ja hyvinvoinnissa”
klo 15-17 Kirjailija Anna-Mari Kaskinen ”Maan korvessa kulkevi lapsosen tie: Hengellinen perintö ja uusi sukupolvi”

Tiistaina 12.11.2019 klo 18.00, Itä-Suomen yliopisto, Agora-rakennuksen sali AG100. TT Harri Koskela: Ekumenian uusia tuulia – Global Christian Forum.

Global Christian Forum on maailman laajapohjaisin ekumeeninen yhteistyöverkosto. Sen kolmas kokoontuminen järjestettiin Bogotassa, Kolumbiassa viime vuoden huhtikuussa. Neljän päivän aikana paikalla oli 260 osallistujaa 55 maasta. Aikaisemmat kokoontumiset ovat olleet Kenian Limurussa ja Indonesian Manadossa.

Ajatus uudenlaisen ekumeenisen tilan luomiseksi sai alkunsa viime vuosituhannen lopussa (1998), kun Kirkkojen maailmanneuvoston piirissä kiinnitettiin huomiota siihen tosiasiaan, että suurin osa maailman kristityistä ei kuulu perinteiseen ekumeeniseen liikkeeseen. Näin sai alkunsa Global Christian Forum, jonka Bogotan kokoukseen osallistui muun muassa katolisia, ortodokseja, kopteja, luterilaisia, metodisteja, baptisteja, anglikaaneja, mennoniittoja, evankelikaalisia, adventisteja, vanhakatolisia sekä monen suunnan helluntailaisia. Global Christian Forum painottaa, että ekumeenisessa työskentelyssä kaikkia kristittyjä yhdistää kristinuskon ydinsanoma Jeesuksesta Kristuksesta pelastajana.

KTS:n VUOSIKOKOUKSEN PÄÄTÖKSIÄ 16.4.2019

Karjalan teologinen seura piti vuosikokouksensa 16.4.2019. Vuosikokous valitsi seuran puheenjohtajaksi vuodeksi 2019 Pekka Metson.

Erovuoroiset hallituksen jäsenet olivat teologian tohtori Kati Kemppainen ja dosentti Jouko Kiiski, jotka jättäytyivät tehtävästä. Hallituksen uusiksi jäseniksi heidän tilalleen vuosiksi 2019-2020 valittiin yliopistotutkija Heta Hurskainen ja teologian tohtori Harri Koskela. Pekka Metson tilalle hallitukseen vuodeksi 2019 valittiin emeritusprofessori Hannu Mustakallio. Hallituksen varajäseniksi valittiin kirkkoherra Ville Ojala ja TK Asser Spoof.

Lisäksi hallitukseen kuuluu hiippakuntadekaani Sakari Häkkinen sekä kaksi teologian opiskelijoiden ainejärjestöjen edustajaa.

 

MENNEET TAPAHTUMAT KEVÄÄLLÄ 2019

Torstaina 21.2.2019 klo 18.00, Itä-Suomen yliopisto, Agora-rakennuksen sali AT100: Minne menet, Ukraina?

Yleisöiltaan sisältyy kolme ajankohtaista alustusta:

Yliopistonlehtori Teuvo Laitila: Itsenäisen Ukrainan ortodoksisen kirkon syntyvaiheet

Yliopistonlehtori Mikko Ketola (Helsingin yliopisto): Uniaattien (Rooman alaisen kirkon) rooli Ukrainassa

Tutkijatohtori Heta Hurskainen: Ukrainan kirkollisen tilanteen vaikutus ekumeniaan


Marraskuun alussa 2018 Konstantinopolin patriarkka Bartholomeos ja Ukrainan presidentti Petro Porošenko allekirjoittivat sopimuksen Ukrainan ortodoksisen kirkon (Kiovan patriarkaatin ja autokefaalisen kirkon muodostaman uuden kirkon) perustamisesta. Tällainen kirkko perustettiin joulukuussa 2018. Tammikuun alussa 2019 Konstantinopolin patriarkaatti tunnusti sen virallisesti lailliseksi ortodoksiseksi kirkoksi. Venäjän kirkko on puolestaan ilmoittanut, että se ei enää tunnusta Konstantinopolin patriarkaattia. Osa maailman itsenäisistä ortodoksisista kirkoista on tukenut Venäjän kirkkoa, osa Konstantinopolia. Ukrainan tapahtumat voivat siten johtaa ortodoksisen maailman sisäiseen kriisiin.

Teuvo Laitila kertoo yleisöillassa Ukrainan kirkollisen kriisin ja uuden täysin itsenäisen kirkon syntymisen taustoista.

Mikko Ketola tarkastelee Ukrainan kreikkalaiskatolista tai niin sanottua uniaattikirkkoa poliittisena ja ekumeenisena muutosvoimana. Kirkko perustettiin jo 1596, sulautettiin Venäjän ortodoksiseen kirkkoon pakolla 1946 ja sai aloittaa uudelleen julkisen toimintansa 1980-luvun lopulla. Siitä tuli nopeasti tärkeä tekijä Länsi-Ukrainan poliittisessa liikehdinnässä. Itsenäisen Ukrainan aikana kirkko on tullut tunnetuksi demokraattisten ihanteiden ja länsisuuntautumisen kannattajana. Kirkko tunnetaan myös valmiudestaan ekumeeniseen yhteistyöhön.

Heta Hurskainen tarkastelee puolestaan Venäjän ortodoksisen kirkon ja Konstantinopolin patriarkaatin yhteyksien katkeamisen vaikutuksia. Ne näkyvät esimerkiksi Euroopassa, minne Venäjän ortodoksinen kirkko on päättänyt perustaa oman järjestäytyneen hallintoalueen, eksarkaatin. Vaikutukset näkyvät myös ekumeenisissa suhteissa, joissa ortodoksit ovat perinteisesti vedonneet koko ortodoksisen maailman yksimielisyyteen.

Tiistaina 16.4.2019 klo 18.00, Itä-Suomen yliopisto, Agora-rakennuksen sali AT100. Professori Kati Tervo-Niemelä: Uskonto ja kuolemanpelko

Valtaosa ihmisistä pelkää kuolemaa jossain elämänvaiheessa ja se on normaali tunne ihmisille.
Äärimmäinen kuolemanpelko voi kuitenkin rajoittaa ja lamaannuttaa elämää monella tapaa. Mutta mitä
kuolemassa pelätään ja miten uskonto liittyy kuolemanpelkoon?

Lisääkö uskonto kuolemanpelkoa vai vähentääkö? Ihmisiin liittyvän sosiaalitutkimuksen kentältä on vaikea
löytää aihetta, joka on yhtä kiistanalainen kuin uskonto ja kuolemanpelko. Aiheesta on tehty satoja
tutkimuksia. Tulokset ovat keskenään hyvinkin ristiriitaisia.

Esitelmässä tarkastellaan tapauskertomusten kautta erilaisia tapoja, miten uskonnollisuus ja muut
uskontoon liittyvät tekijät ovat vaikuttamassa kuolemanpelkoon. Lisäksi esitelmässä tarkastellaan
kuolemanpelkoa kirkon työntekijöiden näkökulmasta. Miten kuolemanpelko näyttäytyy kirkon työssä ja
mikä merkitys sillä on työhyvinvoinnille?

 

MENNEET TAPAHTUMAT SYKSYLLÄ 2018

Tiistaina 25.9. klo 18.00 yleisöilta, Itä-Suomen yliopisto, Agora-rakennuksen luentosali AT100. Professori Martin Ubani: Uskonnonopetuksen ajankohtaisia haasteita

Suomalainen katsomusopetusmalli on kansainvälisesti arvioituna harvinaislaatuinen. Vastaava uskontokuntaperustainen malli on käytössä muualla maailmassa lähinnä Itävallassa ja joissakin Saksan osavaltioissa.

2000-luvun alussa uskonnon opetus määriteltiin Suomen koululaitoksessa ”oman uskonnon opetukseksi” tunnustuksellisen opetuksen sijaan. Vuonna 2014 opetushallitus määritteli uudet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ja 2015 lukion opetussuunnitelman perusteet.

Opetussuunnitelmaprosessissa uskonnonopetuksen sisältöä ja tavoitteistoa pyrittiin kehittämään nykyajan globaaleja ja yhteiskunnallisia vaatimuksia huomioiden. Aiempaa paremmin pyrittiin huomioimaan myös muun muassa katsomuksellisen dialogin kysymyksiä.

Suomalaisen katsomusopetuksen muodosta ja tavoitteistosta on jatkuvasti keskusteltu. Näin on myös tällä hetkellä.

Uskonnonopetukseen liittyy monia ajankohtaisia haasteita. Martin Ubani käsittelee muun muassa eriytetyn ja yhdistetyn katsomusopetuksen kysymyksiä, negatiivisen uskontokäsityksen tuomia haasteita, uuden opetussuunnitelman käyttöönoton ja merkityksellisen opetuksen ongelmia sekä opettajankoulutuksen erityiskysymyksiä.

AVIOLIITTOSEMINAARI

Aika ja paikka
17.10.2018 klo 9–13
Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus, Natura-rakennus, Sali N 105

Tausta ja tavoitteet
Eduskunnan hyväksymä sukupuolineutraali avioliittolaki on herättänyt paljon keskustelua yhteiskunnassa ja myös kristillisissä kirkoissa. Tämän vuoksi Itä-Suomen yliopiston teologian osastossa on käynnistetty useita avioliittoon liittyviä tutkimuksia. Avioliiton tutkimusryhmän yhteistyökumppanina on Kirkon tutkimuskeskus. Seminaarissa puheenvuorojen käyttäjät esittelevät tutkimustensa alustavia tuloksia ja niistä voidaan yhdessä keskustella.

Alustukset
- Apulaisprofessori Pekka Metso: Keskustelu samaa sukupuolta olevien parisuhteesta ortodoksisessa kirkossa 1990–2018
- Yliopistonlehtori, dosentti Vesa Hirvonen: Eronneiden vihkiminen kirkolliskokouksessa 1876–1999
- Väitöskirjatutkija, TM Laura Kallatsa: Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappien muuttuneet asenteet homoseksuaalisuutta kohtaan
- Väitöskirjatutkija, TM Saila Karppinen: Samaa sukupuolta olevien kristittyjen avioparien kokemukset ja käsitykset yhteiselämästä puolisonsa kanssa
- Professori Antti Raunio: Uskon ja rakkauden liitto. Keskustelua luterilaisen teologian mahdollisuuksista laajentaa avioliiton käsitettä
- Ylisopistonlehtori, dosentti Jouko Kiiski: Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappien käsitykset samaa sukupuolta olevien avioliitosta

Järjestäjät
Itä-Suomen yliopiston teologian osasto, avioliiton tutkimusryhmä
Karjalan teologinen seura

Keskiviikkona 21.11. klo 16.15 yleisöilta, Itä-Suomen yliopisto, Aurora II -rakennuksen luentosali AU100. Professori emeritus Esko Valtaoja ja piispa, dosentti Jari Jolkkonen: Usko ja tiede – kaksi kieltä, yksi todellisuus?

Tilaisuus järjestetään yhdessä Veritas Forumin kanssa. Evankeliset opiskelijat järjestävät tilaisuuden jälkeen kahvitarjoilun salin ulkopuolella.


Puhuvatko usko ja tiede yhdestä todellisuudesta kahdella eri kielellä?

Vuoden 2016 Tiedebarometrin mukaan 47 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että ”tieteeseen perustuva maailmankuva” on ristiriidassa uskonnon kanssa. Usein ajatellaankin, että tieteellisen tutkimuksen edistyessä uskontojen tosiasiaväitteet kumoutuvat ja uskonnon merkitys yhteiskunnassa vähenee.

Toisaalta moni länsimainen kirkko on tullut omaksuneeksi näkemyksen, jossa tiede ja uskonto kuuluvat omiin lokeroihinsa. Lokeroissa puhutaan kahta eri kieltä, joiden ei ole tarkoituskaan kohdata. Uskon kuuluukin puhua vain ihmisen sisäisistä kokemuksista ja tieteen julkisista tosiasioista. Käännöstyö lokeroiden kielten välillä on epäilyttävää, jopa mahdotonta.

Tähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja ja Kuopion piispa, dosentti Jari Jolkkonen keskustelevat Joensuussa Veritas Forum -tilaisuudessa siitä, onko olemassa uskon kieli, joka tavoittaa todellisuuden jota tiede ei voi tavoittaa. Vai puhuuko usko joskus asioista, joista tieteelläkin on sanottavaa? Tulisiko uskon ja tieteen kohdata joissakin kysymyksissä? Jos tulisi, mitä tällaisessa kohtaamisessa oikein pitäisi tehdä?

Tiistaina 11.12. klo 18.00 yleisöilta, Itä-Suomen yliopisto, Agora-rakennuksen luentosali AT100. Yliopistonlehtori Damaskinos Olkinuora: Pyhän Athosvuoren hengellinen perintö

Damaskinos Olkinuora kertoo yli tuhat vuotta vanhan pyhän Athosvuoren luostaritasavallan hengellisyydestä niin historian varrella kuin tänäkin päivänä. Hän on itse paitsi Itä-Suomen yliopiston systemaattisen teologian ja patristiikan yliopistonlehtori myös Athosvuoren pyhittäjä Ksenofonin luostarin munkkidiakoni.

Athosvuori on ainutlaatuinen, UNESCOn maailmanperintökohteeksi luetteloitu autonominen alue Kreikassa. Sen kaikki lähes kolmetuhatta asukasta ovat ortodoksisia munkkeja. Niemimaa on suljettu naisilta. Sillä on kaksikymmentä pääluostaria sekä satoja pienempiä asumuksia.

Historian varrella Athosvuori on ollut merkittävässä asemassa niin ortodoksisen opin kuin hengellisen kilvoittelunkin suunnannäyttäjänä. Luostarit varjelevat myös taideaarteita ja henkistä kulttuuriperintöä: tuhatvuotisten rakennusten, ikonien ja kirkkokalusteiden lisäksi Athoksen kirjastoissa on kymmeniätuhansia Bysantin aikaisia käsikirjoituksia, joissa riittää edelleen työsarkaa nykytutkijoille.

 

KTS:n VUOSIKOKOUKSEN PÄÄTÖKSIÄ 10.4.2018

Karjalan teologisen seuran vuosikokouksen päätöksiä 10.4.2018 Karjalan teologinen seura piti vuosikokouksensa 10.4.2018. Vuosikokous valitsi seuran puheenjohtajaksi vuodeksi 2018 edelleen professori Hannu Mustakallion.

Erovuoroiset hallituksen jäsenet hiippakuntadekaani Sakari Häkkinen ja yliopistotutkija Pekka Metso valittiin uudelle kaksivuotiskaudelle. Hallituksen varajäseniksi valittiin kirkkoherra Ville Ojala ja teologian tohtori Heta Hurskainen.

Lisäksi hallitukseen kuuluvat teologian teologian tohtori Kati Kemppainen ja dosentti Jouko Kiiski sekä kaksi teologian opiskelijoiden ainejärjestöjen edustajaa.

 

MENNEET TAPAHTUMAT KEVÄÄLLÄ 2018

12.-13.2. Itä-Suomen yliopisto, Aurora-rakennuksen luentosali AU100. Valta-symposiumi.

Tiistaina 20.3. klo 18.00 yleisöilta, Itä-Suomen yliopisto, Agora-rakennuksen luentosali AT100. Dosentti Esko Ryökäs alustaa aiheesta Onko diakonia ymmärretty väärin?

Miksi 1900-luvun alku- ja keskivaiheilla usein vain kolmasosa merkittävimmistä diakonian varhaisvaiheiden suomalaisista kuvauksista vastasi alkuperäislähteitä? Kun jo 1700-luvun lopulla oli löydetty luotettavampi lukutapa yhteen 300-luvun tekstiin, miksi kesti yli 200 vuotta, ennen kuin suomalaisessa diakoniakirjallisuudessa havahduttiin korjaamaan vanhentunut tieto? Mitä diakoniasta oikeastaan on opetettu ja miten annettu opetus vastaa varhaisen kirkon käsityksiä?

TT, YTL Esko Ryökäs etsii vastausta kysymykseen diakonian ymmärtämisestä uusimpien aihepiiriä koskevien tutkimustulosten avuilla. Hän toimii Diakonian tutkimuksen seuran puheenjohtajana.

Tiistaina 10.4. klo 17.00 Karjalan teologisen seuran vuosikokous, Agora-rakennuksen sali AT102. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Seuran henkilöjäsenet ja yhteisöjäsenten edustajat ovat tervetulleita vuosikokoukseen.

Tiistaina 10.4. klo 18.00 yleisöilta, Itä-Suomen yliopisto, Agora-rakennuksen luentosali AT100. Dosentti Ilkka Huhta alustaa aiheesta Luterilaisen kirkon papit sisällissodassa.

Dosentti Ilkka Huhta julkaisi vuonna 2010 tutkimuksen Papit sisällissodassa 1918. Siinä hän tarkastelee kymmenien pappien toimia ja heidän esittämiään käsityksiä sisällissodan kuukausina 1918.

Yksi tutkimukseen päätyneistä sotapapeista oli Lappajärven kirkkoherranapulainen A. Y. Häyrinen. Hänen tehtäviinsä kuului muun muassa kuljettaa räjähteitä Vilppulaan, toimittaa kenttäjumalanpalveluksia, tutkia vangittuja punaisia, siunata hautaan kaatuneita lappajärveläisiä ja toimittaa rintamalle oleville sotilaille Uusia testamentteja.

Esitelmä valaisee esimerkein, millä tavoin yksittäiset luterilaisen kirkon papit olivat osallisia tai osapuolia vuoden 1918 sisällissodassa ja sen välittömissä jälkiselvittelyissä. Esitelmän lopussa kuullaan myös tutkimukseen perustuva arvio siitä, millaisia seurauksia pappien tekemisistä tai tekemättä jättämisistä on sittemmin ollut.

Ilkka Huhta on keskeisesti ollut luterilaisen kirkon puolesta suunnittelemassa ja toteuttamassa sisällissodan muistovuotta.

 

MENNEET TAPAHTUMAT SYKSYLLÄ 2017

Tiistaina 26.9. klo 18.00 yleisöilta, Itä-Suomen yliopisto, Agora-rakennuksen luentosali AT100. Dosentti Teuvo Laitila: Kilvoittelua, ihmeitä, politiikkaa, lähetystyötä. Luostarien monet roolit Karjalassa ennen Venäjän vallankumousta.

Luostarien rooli Karjalassa, ja Venäjällä yleisemmin, on usein nähty vain yhdestä näkökulmasta. Monet tutkijat ovat pitäneet luostareita valtion (Moskovan ja keisarillisen Venäjän) paikallisina toimipisteinä. Toiset tutkijat ja monet kirkon edustajat ovat korostaneet luostarien hengellistä roolia ja sivuuttaneet niiden poliittisen merkityksen. Varsin harvat ovat tarkastelleet luostareita munkkien tai niissä vierailleen kansan näkökulmasta. Ajallista ulottuvuutta ei monesti ole otettu huomioon, vaan luostarien rooli tietyllä aikakaudella on yleistetty koskemaan luostarien historiaa yleensä.

Alustuksessa käsitellään luostarien rooleja useiden eri toimijoiden – ensisijaisesti luostarien itsensä, valtion ja kansan – näkökulmasta. Lähtökohtana on, että kaikki luostarien roolit ovat sidoksissa aikaan ja yhteiskunnallisiin olosuhteisiin sekä ovat muuttuneet näiden muuttuessa. Toisaalta luostareilla on useimmiten ollut useita, keskenään ehkä ristiriitaisia rooleja. Tämän takia luostarien toiminta näyttää erilaiselta, kun sitä katsotaan vaikkapa kansan tai munkkien näkökulmasta, kuin jos sitä katsotaan esimerkiksi poliittisen historian perspektiivistä.

Teuvo Laitila on keväällä julkaissut tutkimuksen Jumalat, haltiat ja pyhät. Eletty ortodoksisuus Karjalassa 1000 – 1900 (Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 234, 2017). Kirjaa on saatavissa yleisöillan yhteydessä.

Tiistaina 24.10. klo 18.00 yleisöilta, Itä-Suomen yliopisto, Agora-rakennuksen luentosali  AT100. Hiippakuntasihteeri Jukka Helle: Yksi totuus Kristuksessa vai monta totuutta - aasialaisen teologian näkökulmia.  

Kristinuskoon on vahvasti sisäänkirjoitettuna ajatus totuudesta, joka on ilmestynyt Kristuksessa. Tämä ajatus on kautta aikojen ollut vahva kristillistä lähetystyötä motivoiva voima. Tilastojen valossa kristillinen lähetystyö on kuitenkin epäonnistunut pahasti Aasiassa, missä kristittyjen määrä on vain alle 10 % koko maanosan väestöstä. Kristityt elävätkin lähes kaikkialla Aasiassa moniuskontoisessa maailmassa, jossa muut suuret maailmanuskonnot haastavat kristinuskon totuusvaatimuksen. Kristinuskoa pidetään monissa maissa valkoisen ihmisen uskontona. Tämän kuvan syntymiseen ovat vaikuttaneet muun muassa teologian ja kirkollisten rakenteiden länsimaiset mallit sekä kolonialismin pitkä ja raskas perintö.

Yhdessä eri puolilla maailmaa tapahtuneen kontekstuaalisten teologioiden synnyn kanssa monet aasialaiset kirkot ovat ryhtyneet etsimään sellaista kristillistä ja teologista kieltä, joka voisi paremmin välittää kristillisen sanoman ei-länsimaisissa konteksteissa. Teologian ja kirkon elämän tulisi kontekstualisoitua tai inkulturoitua, jotta autenttisia aasialaisia kristinuskon muotoja voisi syntyä. Jeesuksen tulisi siis saada länsimaisten kasvojen sijaan aidot ”aasialaiset kasvot”.

Tällaiset kontekstualisoimispyrkimykset haastavat luonnollisesti kristinuskon universaalina pidetyn totuuskäsityksen.  Monet Aasian kirkot ovat sitä mieltä, että vain olemalla dialogissa Aasian uskontojen ja muiden tärkeiden kulttuuristen elementtien kanssa kirkot voivat muuttua aasialaisemmiksi ja siten toteuttaa paremmin kirkolle uskotun mission omassa maanosassaan.

Tiistaina 21.11. klo 18.00 yleisöilta, Itä-Suomen yliopisto, Agora-rakennuksen luentosali  AT100. Yliopistotutkija Pekka Metso: Kreetan yleisortodoksinen synodi. Uudenlaista ortodoksisen yhteyden etsimistä ja ekumenian tulkintaa.

Kreetalla kokoontui kesäkuussa 2016 yleisortodoksinen synodi. Kyseessä oli historiallinen tapahtuma, sillä samanlaista ortodoksisten kirkkojen yhteistä kokousta ei ole järjestetty vuosisatoihin. Kokousta oli valmisteltu 1920-luvulta lähtien. Kreetan synodin ensisijaisena tavoitteena oli ortodoksisen kirkon ykseyden julistaminen ja vahvistaminen.

Synodin alla ortodoksisen kirkon sisäiset jännitteet nousivat pintaan, kun viisi kaikkiaan neljästätoista ortodoksisesta paikalliskirkosta ilmoitti jättäytyvänsä pois synodista. Kärkkäimmin synodin valmistelua ja arvovaltaa arvosteli Moskovan patriarkaatti, joka on jäsenmäärältään suurin ortodoksinen paikalliskirkko.

Esitelmässä tarkastellaan ja arvioidaan Kreetan synodin valmistelua ja synodin julkaisemia asiakirjoja. Käsiteltäviä teemoja ovat muun muassa kysymys synodin onnistumisesta ortodoksisen kirkon sisäisen yhtenäisyyden vahvistamisessa, synodin näkemykset ekumeenisesta dialogista toisten kirkkojen kanssa sekä suhde sekulaariin maailmaan.