Aika: 21.2.2019 klo 18
Paikka: Agora-rakennuksen sali AT100
Minne menet, Ukraina?
Yleisöiltaan sisältyy kolme ajankohtaista alustusta:
Yliopistonlehtori Teuvo Laitila: Itsenäisen Ukrainan ortodoksisen kirkon syntyvaiheet
Yliopistonlehtori Mikko Ketola (Helsingin yliopisto): Uniaattien (Rooman alaisen kirkon) rooli Ukrainassa
Tutkijatohtori Heta Hurskainen: Ukrainan kirkollisen tilanteen vaikutus ekumeniaan
Marraskuun alussa 2018 Konstantinopolin patriarkka Bartholomeos ja Ukrainan presidentti Petro Porošenko allekirjoittivat sopimuksen Ukrainan ortodoksisen kirkon (Kiovan patriarkaatin ja autokefaalisen kirkon muodostaman uuden kirkon) perustamisesta. Tällainen kirkko perustettiin joulukuussa 2018. Tammikuun alussa 2019 Konstantinopolin patriarkaatti tunnusti sen virallisesti lailliseksi ortodoksiseksi kirkoksi. Venäjän kirkko on puolestaan ilmoittanut, että se ei enää tunnusta Konstantinopolin patriarkaattia. Osa maailman itsenäisistä ortodoksisista kirkoista on tukenut Venäjän kirkkoa, osa Konstantinopolia. Ukrainan tapahtumat voivat siten johtaa ortodoksisen maailman sisäiseen kriisiin.
Teuvo Laitila kertoo yleisöillassa Ukrainan kirkollisen kriisin ja uuden täysin itsenäisen kirkon syntymisen taustoista.
Mikko Ketola tarkastelee Ukrainan kreikkalaiskatolista tai niin sanottua uniaattikirkkoa poliittisena ja ekumeenisena muutosvoimana. Kirkko perustettiin jo 1596, sulautettiin Venäjän ortodoksiseen kirkkoon pakolla 1946 ja sai aloittaa uudelleen julkisen toimintansa 1980-luvun lopulla. Siitä tuli nopeasti tärkeä tekijä Länsi-Ukrainan poliittisessa liikehdinnässä. Itsenäisen Ukrainan aikana kirkko on tullut tunnetuksi demokraattisten ihanteiden ja länsisuuntautumisen kannattajana. Kirkko tunnetaan myös valmiudestaan ekumeeniseen yhteistyöhön.
Heta Hurskainen tarkastelee puolestaan Venäjän ortodoksisen kirkon ja Konstantinopolin patriarkaatin yhteyksien katkeamisen vaikutuksia. Ne näkyvät esimerkiksi Euroopassa, minne Venäjän ortodoksinen kirkko on päättänyt perustaa oman järjestäytyneen hallintoalueen, eksarkaatin. Vaikutukset näkyvät myös ekumeenisissa suhteissa, joissa ortodoksit ovat perinteisesti vedonneet koko ortodoksisen maailman yksimielisyyteen.
|